Vuorovaikutteisuus

Luennon 2 diat PDF-tiedostona SlideShare-palvelussa

Luennolla 27.4.2017

Aineistossa olevien lisäksi luennolla jaettiin linkkivinkit:

Pelillistäminen oppimisen kannalta http://gamify.fi/category/hyotypelit/
Ajatuskarttatyökaluja, myös yhteisölliseen työstämiseen:
- https://www.mindmeister.com/
- https://www.lucidchart.com/

Luennolla 5.11.15 nousi esille

Linkkivinkit luennon chatistä:

Eduhakkerit-sivustolta löytyy kiinnostavia esimerkkejä yksilöllisten polkujen rakentamisesta http://maot.fi/tag/eduhakkeri/ jahttp://eduhakkeri.blogspot.fi/
Matematiikan opiskelun interaktiivisuutta Geogebra https://www.geogebra.org/
Käsitekarttatyökalu (pedagogisesti suunniteltu) http://cmap.ihmc.us/
Järvi- ja meriwikissä ilmenee useita tässä esiteltyjä toiminnallisuuksia (myös esimerkki kansalaistieteestä) http://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu
Second Life alkaa hiipua, uudet 3D-mahdollisuudet tulevat, esim. Muurame/Kuopio/Jväskylä lukiohanke http://fineduvr.fi/
Design-suuntautunut pedagogiikka pyrkii yhdeltä osalta antamaan ratkaisun Karin luennolla esittämiin muutoksiin http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Design-suuntautunut_pedagogiikka
Ilkka Olander kirjoitti vuonna 2012 kuratoiduista oppikirjoistahttp://sometek.fi/tulevaisuuden-oppikirja-kuratoitu-kokoelma-web-resursseja/
IBM:n Watson auttaa jo lääkäriä diagnoosin tekemisessä http://www.ibm.com/smarterplanet/us/en/ibmwatson/
Kari viittasi luennolla uutiseen: oppilaat tekivät aapisensa itse http://www.hs.fi/kotimaa/a1377840863138
Kännykkä taipuu jo moneen, älykäs kone voi olla ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa ainakin apulaisen tavoin, Annen kokeilu puhelimella https://docs.google.com/presentation/d/11zarn9aCn0zZBpFcBQXdmhCb7JSChNn41G5MYCINotc/pub?start=false&loop=false&delayms=3000&slide=id.p
Käytännön vinkkejä erilaisiin verkkosovelluksiin ja palveluihin Matleena Laakson blogissa ja SlideSharessa, ks. esimerkiksi diapaketteja sähköiset kokeet http://www.matleenalaakso.fi/p/sahkoiset-kokeet.html diapaketteja http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso
Sisällön havainnollistaminen karttaan, kokeile ammattihakuja ja katso tulosta kartalla https://www.ammattibarometri.fi

Luennolla mainittiin Roland Barthes:

Roland Barthes on luonut käsiteparin avoin ja suljettu teksti. Perinteinen opetuspuhe on ollut suljettua tekstiä, tiedon kultajyviä. Avoin Teksti asettuu dialogiin, se on syntyessään valmis kuulemaan, mitä muut ajattelevat. Avoin Teksti tunnustaa, ettei maailmassa ole valmiita totuuksia.

Vuorovaikutteisuus ja oppimateriaali oppimisympäristönä

Aika: Torstai 29.1.2015 klo 15-16.30.

Luentorunko

Digitaaliset oppimateriaalit lähestyvät tai toimivat usein myös oppimisympäristönä. Niiden avulla on mahdollisuus tuottaa uudenlaista vuorovaikutusta ja osallisuutta osaksi oppimisprosessia.

oppimateriaalin ulottuvuudet oppimisympäristönä
vuorovaikutuksellisuuden ulottuvuuksien ja interaktiivisuuden mahdollistaminen
osallisuus oppimissisältöihin
erilaisten oppimispolkujen mahdollistaminen

Vuorovaikutteisuudesta yleisesti

Työmäärä on suoraan suhteessa valintamahdollisuuksien määrään
Suuri vuorovaikutteisuus edellyttää laajaa testausta
Wiki-tekniikat mahdollistavat hypertekstimäisen etenemisen kohtuullisen vähällä vaivalla
Vuorovaikutteisuutta on verrattu usein tarinaan ja juoneen
Kirjassa se etenee lineaarisesti, mutta kirjakin voi sisältää kohtia, joissa paneudutaan yksittäisiin tilanteisiin ja sivuhahmoihin
Kirjassakin voi olla ‘vuorovaikutteisia’ hyppäyksiä pääjuonesta menneisyyden takautumiin ja tulevaisuuteen
Taustaksi: Metropolia: Vuorovaikutteisen tarinan käsikirjoittaminen ja konseptointi
- https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=22184551

Vuorovaikutteisuus, juoni ja ‘tarina’ kannattaa piirtää itselleen ainakin jollain tasolla

Esimerkkejä: 16 kerronnallisesti monitasoisen elokuvan tarinavisualisoinnit: http://blog.visual.ly/16-movie-timeline-infographics/

Vuorovaikutteisuuden ja perusrakenteen organisointimalleja

(Helpoimmasta työläämpään)

1. Lineaarinen, harjoitustehtävät ja rikastaminen (vrt. Jakso 4)

Lineaaristakin tarinaa saadaan vuorovaikutteiseksi helpoin keinoin
Esimerkiksi New York Timesin palkittu Snow Fall -artikkelikokonaisuus http://www.nytimes.com/projects/2012/snow-fall/#/?part=tunnel-creek

2. Hierarkkinen, puu

Perinteinen sisällysluettelo, josta voi selata pääosiot tai perehtyä myös alaosioihin

3. Kalanruoto

Kuten puu, mutta edetään lineaarisesti ja matkalla voidaan poiketa pikku ‘ruotoihin’

4. Kärrynpyörä

Esimerkiksi Prezi-presentaatiosovellus

5. Kioski, mitä käyttäjä haluaa seuraavaksi

Käyttäjältä kysytään, “haluaako kahvia / teetä, maidon kanssa / ilman” jne
Valintojen perusteellä tarjotaan oppisisältö

6. Räätälöinti ja personointi, hieman kuin Kioski

Personoinnissa käyttäjä valitsee heti alussa erilaisista vaihtoehdoista ja muuttujista ja sisältö palvelu skaalautuu valintoihin
Yksinkertaisimmillaan oppisisältö skaalautuu käytettävään päätelaitteeseen sopivaksi läppäristä kännykkään

7. Avoin hyperteksti, vrt. Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Interaktiivinen_palvelu

8. Avoin hypermedia

Vrt. Museoviraston Suomen museot online: http://www.suomenmuseotonline.fi

9. Dynaamisesti muuttuva visualisointi, esim. Inforapid: http://en.inforapid.org/

(10. Simulaatiot ja pelimaailmat)

Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutus

Kolme päämallia: Verkostokaavio: keskitetty, hajautettu, rihmasto
Opettaja ja pedagogi johtaa
Ryhmät yhteistyössä
Avoin internet, periaatteessa kuka vaan voi osallistua

Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutuksen eri tasoja

Muistiinpanot oppimateriaaliin tai oppimisympäristöön
Ohjaajan ja oppilaan vuorovaikutus
Oppimisanalytiikka
Varsinaisen oppisisällön muokkaus, kuten wikit

Lisää aiheesta

Vastauksia luennolla esitettyihin kysymyksiin

Jaa jotain -päivä 9.3.2015

“Minulla olisi matsku opiskelijan ammatillisen blogin vertaisarviointiin. Voinko jakaa sen johonkin?

Erilaisia jakopaikkoja käsitellään kurssilla erikseen Jaksossa: Tekijänoikeudet. Yksi kanava on kolmatta kertaa järjestettävä kansallinen Jaa jotain -päivä 9.3.2015. Tempaus on tarkoitettu omien oppisisältöjen vapaaseen jakamiseen ja tietoisuuden levittämiseen. Oppimateriaalien ei tarvitse olla mitenkään oppilaitoksiin sidottu ja materiaalit vaihtelevat origami-paperimallien taittelusta venyttelyvinkkeihin ja matematiikan kurssista Excel-vinkkeihin. Tempauksen lopuksi linkit koostetaan nettiin. Tempaus löytyy osoitteista jaajotain.wordpress.com/, facebook-ryhmästä ja aihesanalla #jaajotain Twitteristä.

Facebookissa on runsaasti eri oppilaitosasteiden, oppiaineiden ja teemaverkostojen ryhmiä. Ryhmiä voi löytää ja lisätä opeverkosto-wikiin http://opeverkostot.wikispaces.com/Facebook Jotkut ryhmät voivat olla erittäin vilkkaita, jotkut taas hiljaisempia.

Opettajan oma tai yhteinen blogi on edelleen hyvä jakopaikka, jos jaettavia ajatuksia, ideoita ja sisältöjä on toistuvasti. Tässä muutamia esimerkkejä eri kouluasteilta ja aineryhmistä:

Luokanopettaja ja tietotekniikka, Sari Auramo http://luokanopettajajatietotekniikka.blogspot.fi/
Koodauksen ABC, Lielahden yhtenäiskoulu, Tiina Partanen http://koodauksenabc.blogspot.fi/
Obi! Yläkoulun biologiaa ja maantietoa, Rita Keskitalo http://openbiomi.com/
Maot.fi, lukion matematiikkaa ja yksilöllisen oppimisen polkuja, Pekka Peura ja Janne Cederberg http://maot.fi/
Mobiilisti, ammatillisen opetuksen kehittäjäverkoston ryhmäblogi http://mobiilisti.blogspot.fi/

Kartat, paikkatieto ja QR-koodit

Käsittelemme karttoja ja paikkatietoja Jaksossa: Rikastaminen, mutta ohessa vinkkejä chatista itseopiskelijoille. Paikkatiedon käyttöönotosta esimerkiksi OPH:n rahoittama Paikkaoppi ja ohje mobiililaitteiden Grafetee-karttojen tekemiseen sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna.

QR-koodi on kauppapakkausten viivakoodin tapainen visualisointi. Sitä käytetään yleensä mobiililaitteella, jolla koodi luetaan ja se antaa verkko-osoitteen, jossa tarjotaan esimerkiksi lisätietoa www-palvelu. QR-koodit sopivat esimerkiksi liikunnalliseen suunnistamiseen, jossa oppilaat etsivät rasteja tai tavaksi jakaa linkkejä oppimateriaaleissa. Niin sanottujen QR-koodiratojen on todettu aktivoivan oppijoita ja muun muassa ammatillisessa koulutuksessa paljon hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Matleena Laakso on tehnyt hyviä opasteita, kuten Paikkatieto ja lisätty todellisuus ja Mobiilirata.

Minecraft - monikäyttöinen peli ja simulaatio

Kurssi ei varsinaisesti käsittele simulaatioita ja pelimaailmoja oppimisympäristöinä, mutta yksi suosituimmista ja helpoiten käyttöönotettavista on maksullinen mutta edullinen Minecraft. Se on periaatteessa peli, jossa rakennetaan lego-palikoiden tapaan mitä vaan, mielikuvitus rajana. Minecraftia voidaan kuitenkin hyödyntää monipuolisesti myös opetuskäytössä ja luovassa tekemisessä esimerkiksi ilmiöpohjaisessa oppimisessa, historiassa, maantiedossa ja ympäristökasvatuksessa. Minecraft toimii myös tableteilla ja siitä on oppilaitos-versio.

Minecraftista löytyy paljon videoita. Tässä Annen pojanpoika, itseoppinut Minecraft-rakentaja, Aleksi 8 v esittelee raketamaansa lentokonetta http://youtu.be/6_vUykGH5IQ.

Piirrossovelluksia mobiililaitteille

Sekä iPadille että Androidille on runsaasti maksuttomia ja maksullisia piirrossovelluksia. Käsittelemme näitä Jaksossa: Rikastaminen, mutta ohessa joitain vinkkejä itseopiskelijoille ensialkuun. Paper53 (iOS), Tayasui Sketches (iOS), Inkpad (vektorikuvat, iOS), ScetchBook (iOS ja Android), SketchBook Express (Android) ja Sketch Guru (Android).

Purot.net julkaisu- ja jakeluympäristönä

Purot.netin perusversio on ilmainen, sisältää hiukan Google-mainoksia. Palvelu skaalautuu kaikille laitteille ja toimii mobiiliselaimella suoraan ilman erillistä sovellusta. Purot.net on kotimainen wikipalvelu, jossa sisältö sijoitetaan sivuille moduuleihin. Wikissä jokainen muokkauskerta tallentuu versiohistoriaan, joten vahinkoja pääsee korjaamaan. Wikiin voi sekä upottaa sisältöä muista verkkopalveluista että ladata tiedostoja (tallennustila rajallinen). Wikissä voi myös käydä keskustelua. Muokkaus- ja kommenttioikeuksia voi jakaa joko wikin jäsenille tai kenelle tahansa. Tutustu Purot.netin ohjeisiin https://purot.net/fi/ohjeet/.

Weebly ja Wix

Jos blogi tai wiki ei miellytä, löytyy nykyisin muitakin maksuttomia keinoja verkkosivustojen luomiseen, esimerkkeinä Weebly ja Wix. Weebly on viime aikoina saanut paljon suosiota koulumaailmassa, siitä on myös mobiilisovellukset. Weeblyllä voi koostaa verkkosivuston. Valittavana useita erilaisia sivustoteemoja. Ks: http://extremesportsradio.weebly.com/ ja http://opettajakilta.weebly.com/. Wix tarjoaa huikean määrän valmiita sivupohjia, lopputulos voi näyttää vaikka tältä: http://keikkailuextra.wix.com/keikkailuextra2.

Sekalaista

Miten arvioinnissa huomioidaan tuo personointi (eli saako opettaja jostain tiedon niistä asioista, joita opiskelija on alkuvalinnoissaan tehnyt)?

Jaksolla mainittu oppimateriaalien ja kurssien personointi rakennetaan usein osaksi oppimisympäristöä tai oppilashallintajärjestelmää. Riippuu siis käytettävissä olevasta sähköisestä ympäristöstä, miten personointia voi tehdä ja miten opettaja voi sitä hallita ja millaista dataa oppijan palvelussa toimimisesta kertyy. Osa sähköisistä kirjoista tarjoaa myös mahdollisuuden yksilöllisten oppikirjojen räätälöintiin.

Sovelluksista riippuen personointi voidaan integroida hyvinkin tiiviisti sekä kurssien, tehtäväkokonaisuuksien kuin yksittäisten tehtävien suorittamiseen. Sovellusten raportointitavoista riippuen voidaan luoda mittareita ja automaattihälytyksiäkin, miten oppija yksilöllisesti etenee tai ei etene. Esimerkiksi Otavan Opiston Nettilukiossa ja webinaarissa näytetty opintojen aloittamislomake menee kaikkien nettiohjaajien tietoon sekä yleisemmin analysoitavaksi kaikkien oppijoiden muodostamaan opintokäyttäytymisen tietokantaan (henkilötiedot anonymisoiden).

Mikä on mielle-, mentaalikartan ja käsitekartan ero?

Mentaalikartalla viitataan yleensä mielen sisäisen tilallisen hahmotuksen piirtämistä paperille. Kokeile piirtää omien muistikuviesi pohjalta ilman mallia Eurooppa eri maineen. Sait aikaan mentaalikartan.

Erilaiset ajatuskartat kuvaavat asioiden ja ilmiöiden rakennetta ja usein myös suhdetta. Tony Buzan kaupallisti mind map -tuotteita ja -palveluita 70-luvulta alkaen ja pyrki saamaan jopa sanaan tavaramerkkisuojan.

Miellekarttojen ja käsitekarttojen keskeisin ero on siinä, että miellekartta aloitetaan lisäämällä sivun keskelle tutkittava asia tai ilmiö ja sen jälkeen aivoriihityyppisesti tai assosioiden liitetään lähikäsitteitä ja ilmiöitä ja ehkä kimputetaan niintä keskuksen ympärille kun taas käsitekartassa tutkittava käsite sijoitetaan sivun yläreunaan ja puretaan käsitteen sisältö siten, että merkityssuhteet alakäsitteisiin merkitään näkyville ja valmista käsitekarttaa voi lukea kohtuullisen helposti lauseina. Aiheesta lisää Harto Pönkän blogissa: https://harto.wordpress.com/2008/08/31/kasite-vai-miellekarttoja/

Edellisten lisäksi on myös Gowinin tietovee, joka tukee tutkimustyöskentelyn jäsentämistä. Tietovee voi toimia oppimissisällön rakentamisen taustarunkona, sillä siinä on hyvin mietitty yhteisöllisen oppimisen ja tieteellisen työskentelyn prosessi. Novak ja Gowin ovat testanneet tietoveen toimintaa lapsilla eli vaikka kyse on tieteellisen tiedon rakentumisesta, malli soveltuu eri ikäryhmille. Hyvä yhteenveto http://customerthink.com/the-transfer-of-knowledge-in-pdca/ Suomennettu teos ei ole enää kirjakauppamyynnissä, mutta löytynee kirjastoista: Joseph D. Novak ja D. Bob Gowin: Opi oppimaan. Gaudeamus, 1995.

Muita linkkejä chatistä:

Koontipalvelu terapia-mobiilisovelluksista, välineistä http://www.terapiapsi.fi/