UKK

Kootut kysymykset ja vastaukset

Online-luennoille osallistujat voivat kysyä luennon aikana chatillä. Vastaamme mahdollisuuksien mukaan luentotilanteessa, mutta erityisesti luennon jälkeen täällä wikin aineistosivuilla ilmestyvät yhteenvedot antavat vastauksia esitetyihin kysymyksiin.

Voit online-luennon lisäksi esittää kysymyksiä Facebook-ryhmässä sekä tässä wikissä. Valitse wikin näkymäksi kommentointinäkymä. Voit kirjoittaa viestisi ilman kirjautumista, ks. oheinen kuva.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kokoamme tälle sivulle sellaisia kysymyksiä vastauksineen, joita luennolla ei käsitellä tai jotka vilahtavat ohi maininnalla, mutta kiinnostavat joitakin kurssilaisia.

Infografiikka ja visualisointi

Monitahoisia asiayhteyksiä ja kokonaisuuksia on helppo ja selkeä kuvata visualisoinnilla tai niin sanotulla infografiikalla. Aiemmin tarvittiin kallis julkaisusovellus, kuten Illustrator, ja sovellukseen perehtynyt graafikko. Nykyään visualisointiin on tarjolla helppokäyttöisiä nettisovelluksia satamäärin, kuten Visual.ly ja Easel.ly. Näillä sovelluksilla voidaan tuottaa näyttäviä visualisointeja useimpiin esitystarpeisiin.

Infografiikkaa ja visualisointeja esitellään kolmannella luennolla 5.2.2015, omatoimisesti voi käydä tutustumassa etukäteen esimerkiksi tästä linkistä.

Kuratointi

Termi ‘kuratointi’ on lähtöisin taidemaailmasta, jossa kuraattori kokoaa näyttelyn omaan osaamiseensa ja arviointiinsa perustuen. Sittemmin termi on levinnyt joukkoviestimiin tarkoittamaan lukijoiden valitsemia ja seulomia linkkejä ja niiden jakamista muille. Edelleen, kuratoinnilla tarkoitetaan pedagogista mallia, jossa opettaja tai ohjaaja painottaa oppijoiden omaehtoista tiedonhankintaa ja yhteistyötä. Linkkejä ja sisältöjä voidaan kerätä opiskelun kohteena olevasta teemasta tai kohteesta joko yhteisesti kuratointipalveluun tai jokainen omalle sivustolleen (kuratointipalvelut vaativat kirjautumisen, joten työskentelytapa sopii lähinnä toisen ja korkea-asteen opiskelijoille). Opettajat voivat koota yhteistyössä sisältöpaketteja. Opettajan ja ohjaajan roolissa korostuu kokonaisuuden ja prosessin etenemisen koordinointi, linkkien ja sisältöjen validointi ja tätä kautta mediakasvatus ja nettilukutaidon kehittyminen.

Suosittuja kuratointipalveluja ovat Pinterest, Scoop.it., Flipboard, RebelMouse ja Pealtrees. Luentomme aihepiiriin liittyvää kuratoitua aineistoa voit silmäillä Scoop.it-palvelussa http://www.scoop.it/t/oppikirja-uusiksi ja Pinterestissä https://fi.pinterest.com/digiopus/.

PDF julkaisumuotona

PDF on Adoben 1990-luvun alussa kehittämä tiedostomuoto (Portable Document Format). Perusajatuksena on ollut, että taitto-ohjelmilla voidaan siirtää julkaisu halutussa muodossa tulostettavaksi tai painotaloon käyttöjärjestelmästä riippumatta.

Suosion myötä Adobe on lisännyt PDF:iin runsaasti asiakirjaominaisuuksia, kuten tiedoston katselu- tai tulostusoikeudet, sekä hyperlinkkien käytön. Aiemmin PDF:sta pystyi ottamaan laajoja tekstipätkiä leikkaa-liimaa -tavalla. Nykyään tekstejä voi olla lähes mahdoton kopioida mielekkäästi, koska rivien lopussa voi tulla mukaan pakotettu rivinvaihto tai tavuviiva tai merkkien väliin tyhjiä välilyöntejä.

PDF-sisältöjä voi yrittää niin sanotusti ripata monin tavoin, mutta sisällön irrottamisen onnistuminen vaihtelee julkaisun monimutkaisuuden mukaan, kuten ulkoasu, kirjasimet, asiakirjaominaisuudet yms. PDF-dokumentin monimutkaisuudesta riippuen rippaus voi onnistua hyvin, keskinkertaisesti tai voi joutua kirjoittamaan uudestaan. Alla olevista vaihtoehdoistakin onnistuminen vaihtelee samalla dokumentilla.

A) Adoben oma kaupallinen julkaisupaketti CS (PDF-kääntäjä, Illustrator ja Photoshop yms)

B) PDF:n avaaminen käännettynä Google Drivessa, Word 2013:ssa tai muussa toimistosovelluksessa

C) Maksuttomat tai edulliset PDF-kääntäjäsovellukset (googlaamalla esimerkiksi "pdf kääntäjä" tai "converting pdf").

D) Selaimen kautta toimivalla nettisovelluksella tiedostomuuntamista muuntamista ei voi suositella, sillä sisältö voi mennä minne tahansa jatkokäyttöön.

PDF:n tekeminen on helppoa. On kyseessä sitten tekstinkäsittely, esitysgrafiikka tai ulkoasullinen julkaisu, niin sovelluksen Tulosta -toiminnasta valitaan tulostimen sijaan Tulosta PDF tai vastaava. (Joissakin Windows-versioissa ominaisuus löytyy Tiedosto/File-valikon Vie/Export-toiminnon kautta.) Jos oman tietokoneen järjestelmästä puuttuu mahdollisuus tulostaa PDF-tiedostoksi, suosittu apuohjelma tähän tarpeeseen on CutePDF http://www.cutepdf.com/.

 

Tekstinkäsittely: Evernote, Google Drive, Microsoft Onedrive, Scrivener, Purot.net ja Wikispaces

Kaikki kurssilla esitettävät sovellukset ja nettipalvelut ovat lähtökohtaisesti maksuttomia perusominaisuuksiltaan ja käyttökelpoisia oppimateriaalien tekemiseen. Toisaalta suuri osa tarjoaa maksuttomien peruspalveluiden lisäksi maksullisia lisäominaisuuksia.

Helppokäyttöisen Evernoten vahvuus on synkronoitu monialustaisuus eli voi käyttää tietokoneilla, tabletilla ja kännyllä. Evernote on verrattoman kätevä tablet-kirjoittelussa. Maksuversio tarjoaa muun muassa paikallisen tallennuksen päätelaitteisiin eli työskentelyn ilman nettiä sekä monipuolisemman kuvien tallennuksen (ks. vinkkejä muutaman vuoden takaisesta Evernote-opintokerhon blogista).

Google Drive ja Microsoft OneDrive ovat pilvipalveluja ja vaihtoehtoja tietokoneelle asennetulle toimisto-ohjelmalle. Vahvuutena on yhteissisällöntuotanto netitse. Riisitut pilvipalvelusovellukset tarjoavat toimisto-ohjelmien tärkeimmät piirteet eli niiden käyttö on nopea oppia. Vaikka palvelut parantuvat jatkuvasti, niiden mobiilikäyttö on vielä vaihtelevasti sujuvaa. OneDrive toimii kohtuullisen sujuvasti erityisesti Windows-käyttöjärjestelmän mobiililaitteilla.

Scrivener asennetaan tietokoneelle. Se on sekä tuotanto- että taittosovellus eli oppimateriaalin voi myös taittaa ja julkaista huomattavasti muita vaihtoehtoja monipuolisemmin. Sovellusta voi suosittella harjaantuneelle oppikirjantekijälle. Scrivenerissa on 30 vuorokauden koeaika, mutta se lasketaan kuluneista tunneista eikä sovelluksen käynnistämisestä alkaen. Rutinoitunut sisällöntuottaja ehtii tehdä koekäyttöajalla yhden oppikirjan tai kurssikokonaisuuden. (ks. Scrivener-esittely).

Purot.net ja Wikispaces ovat selaimella toimivia verkkopalveluita, joissa wikin käyttö, käyttäjähallinta yms. on tehty mahdollisimman helpoksi ja wikien perusmuokkauksen oppii minuuteissa. Molemmat wikipalvelut toimivat hyvin myös mobiililaitteilla. Maksulliset lisäominaisuudet tarjoavat muun muassa ‘salaisen’ wikin.

Wikipedia-keskustelutti chatissa

Wikipedia ei sovi lähdeviitteeksi samaan tapaan kuin aiemmin ei lähteinä käytetty myöskään tietosanakirjoja. Wikipedia sopii sitä vastoin käsitteiden ja ilmiöiden hahmottamiseen sekä sopivien lähdeaineistojen etsintään. Annen blogissa lisää Wikipedian opetuskäytöstä.

Wikipedia-artikkelin kirjoittamista tai artikkelien työstämistä voi käyttää hyvänä harjoituksena medialukutaidon ja yhteiskirjoittamisen opetteluun. Wikipedian tausorganisaatio Wikimedia-säätiö ylläpitää Wikikirjastoa ja wikiopistoa. Wikikirjastoon käyttäjät voivat tuottaa avoimia sisältöjä, katso esimerkiksi Viisautta wikin tekoon -kirja.

Wikiin voi rakentaa oppimisprosessia tukevan aineiston eri sisältökokonaisuuksineen. Annen blogiraportissa kerrotaan vuodelta 2007 lukiokurssin rakentamisesta wikiin. Lue blogi lopusta alkuun, jos haluat seurata kronologisesti työskentelyn etenemistä. Wikiä voi käyttää myös yhteisöllisen käsikirjoittamisen ympäristönä.

Wikeistä voi suositella neljää: kotimainen wikipalvelu Purot.net (maksuttomassa palvelussa Google-mainoksia), maksuton tai edullinen Wikispaces, omalle palvelimelle asennettava avoimen lähdekoodin MediaWiki sekä erityisesti organisaatioiden sisäiseen käyttöön maksullinen Confluence.

 

Jaa jotain -päivä 9.3.2015

 

“Minulla olisi matsku opiskelijan ammatillisen blogin vertaisarviointiin. Voinko jakaa sen johonkin?

Erilaisia jakopaikkoja käsitellään kurssilla erikseen Jaksossa: Tekijänoikeudet. Yksi kanava on kolmatta kertaa järjestettävä kansallinen Jaa jotain -päivä 9.3.2015. Tempaus on tarkoitettu omien oppisisältöjen vapaaseen jakamiseen ja tietoisuuden levittämiseen. Oppimateriaalien ei tarvitse olla mitenkään oppilaitoksiin sidottu ja materiaalit vaihtelevat origami-paperimallien taittelusta venyttelyvinkkeihin ja matematiikan kurssista Excel-vinkkeihin. Tempauksen lopuksi linkit koostetaan nettiin. Tempaus löytyy osoitteista jaajotain.wordpress.com/, facebook-ryhmästä ja aihesanalla #jaajotain Twitteristä.

Facebookissa on runsaasti eri oppilaitosasteiden, oppiaineiden ja teemaverkostojen ryhmiä. Ryhmiä voi löytää ja lisätä opeverkosto-wikiin http://opeverkostot.wikispaces.com/Facebook Jotkut ryhmät voivat olla erittäin vilkkaita, jotkut taas hiljaisempia.

Opettajan oma tai yhteinen blogi on edelleen hyvä jakopaikka, jos jaettavia ajatuksia, ideoita ja sisältöjä on toistuvasti. Tässä muutamia esimerkkejä eri kouluasteilta ja aineryhmistä:

• Luokanopettaja ja tietotekniikka, Sari Auramo http://luokanopettajajatietotekniikka.blogspot.fi/
• Koodauksen ABC, Lielahden yhtenäiskoulu, Tiina Partanen http://koodauksenabc.blogspot.fi/
• Obi! Yläkoulun biologiaa ja maantietoa, Rita Keskitalo http://openbiomi.com/
• Maot.fi, lukion matematiikkaa ja yksilöllisen oppimisen polkuja, Pekka Peura ja Janne Cederberg http://maot.fi/
• Mobiilisti, ammatillisen opetuksen kehittäjäverkoston ryhmäblogi http://mobiilisti.blogspot.fi/

​

Kartat, paikkatieto ja QR-koodit

 

Käsittelemme karttoja ja paikkatietoja Jaksossa: Rikastaminen, mutta ohessa vinkkejä chatista itseopiskelijoille. Paikkatiedon käyttöönotosta esimerkiksi OPH:n rahoittama Paikkaoppi ja ohje mobiililaitteiden Grafetee-karttojen tekemiseen sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna.

QR-koodi on kauppapakkausten viivakoodin tapainen visualisointi. Sitä käytetään yleensä mobiililaitteella, jolla koodi luetaan ja se antaa verkko-osoitteen, jossa tarjotaan esimerkiksi lisätietoa www-palvelu. QR-koodit sopivat esimerkiksi liikunnalliseen suunnistamiseen, jossa oppilaat etsivät rasteja tai tavaksi jakaa linkkejä oppimateriaaleissa. Niin sanottujen QR-koodiratojen on todettu aktivoivan oppijoita ja muun muassa ammatillisessa koulutuksessa paljon hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Matleena Laakso on tehnyt hyviä opasteita, kuten Paikkatieto ja lisätty todellisuus ja Mobiilirata.

 

Minecraft - monikäyttöinen peli ja simulaatio

 

Kurssi ei varsinaisesti käsittele simulaatioita ja pelimaailmoja oppimisympäristöinä, mutta yksi suosituimmista ja helpoiten käyttöönotettavista on maksullinen mutta edullinen Minecraft. Se on periaatteessa peli, jossa rakennetaan lego-palikoiden tapaan mitä vaan, mielikuvitus rajana. Minecraftia voidaan kuitenkin hyödyntää monipuolisesti myös opetuskäytössä ja luovassa tekemisessä esimerkiksi ilmiöpohjaisessa oppimisessa, historiassa, maantiedossa ja ympäristökasvatuksessa. Minecraft toimii myös tableteilla ja siitä on oppilaitos-versio.

Minecraftista löytyy paljon videoita. Tässä Annen pojanpoika, itseoppinut Minecraft-rakentaja, Aleksi 8 v esittelee raketamaansa lentokonetta http://youtu.be/6_vUykGH5IQ.

 

Piirrossovelluksia mobiililaitteille

 

Sekä iPadille että Androidille on runsaasti maksuttomia ja maksullisia piirrossovelluksia. Käsittelemme näitä Jaksossa: Rikastaminen, mutta ohessa joitain vinkkejä itseopiskelijoille ensialkuun. Paper53 (iOS), Tayasui Sketches (iOS), Inkpad (vektorikuvat, iOS), ScetchBook (iOS ja Android), SketchBook Express (Android) ja Sketch Guru (Android).

 

Purot.net julkaisu- ja jakeluympäristönä

 

Purot.netin perusversio on ilmainen, sisältää hiukan Google-mainoksia. Palvelu skaalautuu kaikille laitteille ja toimii mobiiliselaimella suoraan ilman erillistä sovellusta. Purot.net on kotimainen wikipalvelu, jossa sisältö sijoitetaan sivuille moduuleihin. Wikissä jokainen muokkauskerta tallentuu versiohistoriaan, joten vahinkoja pääsee korjaamaan. Wikiin voi sekä upottaa sisältöä muista verkkopalveluista että ladata tiedostoja (tallennustila rajallinen). Wikissä voi myös käydä keskustelua. Muokkaus- ja kommenttioikeuksia voi jakaa joko wikin jäsenille tai kenelle tahansa. Tutustu Purot.netin ohjeisiin https://purot.net/fi/ohjeet/.

 

Weebly ja Wix

 

Jos blogi tai wiki ei miellytä, löytyy nykyisin muitakin maksuttomia keinoja verkkosivustojen luomiseen, esimerkkeinä Weebly ja Wix. Weebly on viime aikoina saanut paljon suosiota koulumaailmassa, siitä on myös mobiilisovellukset. Weeblyllä voi koostaa verkkosivuston. Valittavana useita erilaisia sivustoteemoja. Ks: http://extremesportsradio.weebly.com/ ja http://opettajakilta.weebly.com/. Wix tarjoaa huikean määrän valmiita sivupohjia, lopputulos voi näyttää vaikka tältä: http://keikkailuextra.wix.com/keikkailuextra2.  

 

Miten arvioinnissa huomioidaan oppimateriaalin personointi?

Eli saako opettaja jostain tiedon niistä asioista, joita opiskelija on alkuvalinnoissaan tehnyt?

Jaksolla mainittu oppimateriaalien ja kurssien personointi rakennetaan usein osaksi oppimisympäristöä tai oppilashallintajärjestelmää. Riippuu siis käytettävissä olevasta sähköisestä ympäristöstä, miten personointia voi tehdä ja miten opettaja voi sitä hallita ja millaista dataa oppijan palvelussa toimimisesta kertyy. Osa sähköisistä kirjoista tarjoaa myös mahdollisuuden yksilöllisten oppikirjojen räätälöintiin.

Sovelluksista riippuen personointi voidaan integroida hyvinkin tiiviisti sekä kurssien, tehtäväkokonaisuuksien kuin yksittäisten tehtävien suorittamiseen. Sovellusten raportointitavoista riippuen voidaan luoda mittareita ja automaattihälytyksiäkin, miten oppija yksilöllisesti etenee tai ei etene. Esimerkiksi Otavan Opiston Nettilukiossa ja webinaarissa näytetty opintojen aloittamislomake menee kaikkien nettiohjaajien tietoon sekä yleisemmin analysoitavaksi kaikkien oppijoiden muodostamaan opintokäyttäytymisen tietokantaan (henkilötiedot anonymisoiden).

 

Mikä on mielle-, mentaalikartan ja käsitekartan ero?

Mentaalikartalla viitataan yleensä mielen sisäisen tilallisen hahmotuksen piirtämistä paperille. Kokeile piirtää omien muistikuviesi pohjalta ilman mallia Eurooppa eri maineen. Sait aikaan mentaalikartan.

Erilaiset ajatuskartat kuvaavat asioiden ja ilmiöiden rakennetta ja usein myös suhdetta. Tony Buzan kaupallisti mind map -tuotteita ja -palveluita 70-luvulta alkaen ja pyrki saamaan jopa sanaan tavaramerkkisuojan.

Miellekarttojen ja käsitekarttojen keskeisin ero on siinä, että miellekartta aloitetaan lisäämällä sivun keskelle tutkittava asia tai ilmiö ja sen jälkeen aivoriihityyppisesti tai assosioiden liitetään lähikäsitteitä ja ilmiöitä ja ehkä kimputetaan niintä keskuksen ympärille kun taas käsitekartassa tutkittava käsite sijoitetaan sivun yläreunaan ja puretaan käsitteen sisältö siten, että merkityssuhteet alakäsitteisiin merkitään näkyville ja valmista käsitekarttaa voi lukea kohtuullisen helposti lauseina. Aiheesta lisää Harto Pönkän blogissa: https://harto.wordpress.com/2008/08/31/kasite-vai-miellekarttoja/

Edellisten lisäksi on myös Gowinin tietovee, joka tukee tutkimustyöskentelyn jäsentämistä. Tietovee voi toimia oppimissisällön rakentamisen taustarunkona, sillä siinä on hyvin mietitty yhteisöllisen oppimisen ja tieteellisen työskentelyn prosessi. Novak ja Gowin ovat testanneet tietoveen toimintaa lapsilla eli vaikka kyse on tieteellisen tiedon rakentumisesta, malli soveltuu eri ikäryhmille. Hyvä yhteenveto http://customerthink.com/the-transfer-of-knowledge-in-pdca/ Suomennettu teos ei ole enää kirjakauppamyynnissä, mutta löytynee kirjastoista: Joseph D. Novak ja D. Bob Gowin: Opi oppimaan. Gaudeamus, 1995.

 

Linkit luennon chatista

• Uutta oppimateriaalia matematiikasta: http://emath.eu/fi/tietoa
• Avoimet oppikirjat http://avoinoppikirja.fi/
• LucidPress visuaaliseen sisällöntuotantoon https://www.lucidpress.com
• Zapier-palvelu synkronoimaan Microsoft Onenoten sisällöt käytettäväksi Google Drivessa https://zapier.com/zapbook/google-drive/onenote/
• Koontipalvelu terapia-mobiilisovelluksista, välineistä http://www.terapiapsi.fi/