This is a free Purot.net wiki
  • View:

Mitä pitäisi tietää

Kerro oma lähtökohtasi ja tavoitteesi

Mikä on sinun lähtökohtasi kurssille? Aiempia kokemuksia, omia tavoitteita? Vastaa taustakyselyyn.

Luennon aikana voit jakaa linkkejä, kysyä tai tehdä yhteisöllisesti muistiinpanoja 1. luennon Padlet-seinälle (ei vaadi kirjautumista, napauta ja kirjoita, voit myös lisätä kuvia.

Tämän wikin keskustelutoimintoa voi käyttää viestintään (luentokurssin aikana anonyymit kommentit sallittu kaikilla sivuilla). Facebookin käyttäjät voivat viestitellä myös Digiopus-ryhmässä.

Luennon 1 diat PDF-muodossa SlideShare-palvelussa (voi ladata omalle koneelle)

Johdanto aihepiiriin. Rohkeasti vain!

Luentorunko 

Elämme digitaalisuuden murrosaikaa: oppimateriaalin tuotanto-, jakelu- ja käyttövälineet muuttuvat. Osittain uusi korvaa vanhaa ja osittain uusi tulee vanhan rinnalle.

Murrosalueita:

  • Ennen: Kallis ohjelmisto ja sen osaaminen – Nyt: (Lähes) ilmaiset ja helppokäyttöiset sovellukset tekemiseen
  • Ennen: Painokone ja sen osaaminen, pakettiautot ja kirja kaupan hyllyyn – Nyt: Netti ja mobiililaite
  • Ennen: Kallis markkinointi – Nyt: Maksuton markkinointi sosiaalisessa mediassa
  • Ennen: Yksi tai useampi asiantuntija ja kustannustoimittaja, valmis pysyvä tuotos (tai myöhempi päivitys ja uusintapainos) – Nyt: Rinnalla useita uusia tuotantotapoja:
    • Avoimen aineiston tekijänä periaatteessa kuka tahansa
    • Yksi tai useampi asiantuntija yhteistyössä
    • Kollektiivinen kirjasprintti
    • Netin joukkoäly ja sen kuratointi
    • Oppijoiden kokonaan tai osittain työstämä tai päivittämä
    • Avoimet oppisisällöt netistä (lisenssoitujen aineistojen hyödyntäminen)
    • Järjestöt, kansalaisverkostot ja projektit asiantuntijatekijöinä

Pohdinnan kohteeksi on tärkeää nostaa oppikirjan rooli yleisesti: mikä on sen asema opetuksessa ja opiskelussa? Ikäryhmittäin ja oppiainekohtaisesti erilaisia työskentelytapoja. Oppikirjan luonne voi esimerkiksi muuttua lähdekirjallisuuden suuntaan, jolloin sen roolina on olla käsikirjana ja lukutapa muuttuu alusta loppuun etenemisestä tiedon etsintään. Monet opettajat haaveilevat myös elävästä oppikirjasta, jossa tiedollisen aineiston rinnalla on yksilö- ja ryhmätehtäviä, pelillisyyttä, muokkausmahdollisuuksia ja mahdollisuus helposti tuottaa eriyttäviä kirjaversioita. ITK-konferenssissa 2013 aihetta työstettiin noin sadan osallistujan teemaseminaarissa (ks. muistiinpanot tapahtumasta).

Viittaus Liisa Ilomäen haastattelu Turun Sanomat 20.1.2015:

“– Tarvitsemme oppimateriaaleja, joita oppilaat voivat myös suunnitella itse. On tärkeää, että työtä voi esimerkiksi jatkaa verkossa ja näyttää sekä jakaa muille. Ilomäki sanoo, että Suomessa on edelleen käytössä hyvin paljon pedagogiselta ajatustavaltaan vanhanaikaisia ja kaavamaisia oppimateriaaleja. – Minulla on sellainen tunne, että kustantajat tasapainoilevat sen kanssa, että kuinka uudenaikaista materiaalia he uskaltavat tarjota, koska ostajat suosivat vanhan mallin mukaisia teoksia.”

Millainen digitaalinen oppikirja voi olla? Erilaisia muotoja laajasti ymmärrettynä:

  • ‘Perinteinen’ kirja, usein PDF.
  • Sähköinen oppimisympäristö (tai -ratkaisu), johon liitetään oppimateriaaleja ja tehtäviä, esim. Tabletkoulu, OnEdu, Digikirjat.fi.
  • Yksittäisiä kursseja ja dokumentteja www-sivustoina, kuten Internetix vuodesta 1995 ja Wikiopisto.
  • Mobiilisovellukset eli appsit (työkalut kuten autenttiset oppimisympäristöt ja valokuvat, videointi, äänitys).
  • Oppilaat tekevät itse aapisensa (Savonlinnan normaalikoulu, ks. HS 31.8.2013). Lukemaan oppimisen jälkeen aapista ei tarvita. Oppikirja on oppimisprosessi.
  • Videot YouTubessa, kuten käänteinen opetus ja MOOC.
  • Opetus.tv: esimerkkinä uudenlaisesta aineistosta matematiikka rap-video
  • Simulaatiot, pelit, lisätty todellisuus, 3D kuten Minecraft.

Verkkokirjoittamisen erityispiirteitä

  • Päätelaitteiden rajoitukset (mm. nettiyhteyden nopeus, näytön koko, mobiililaitteet)
  • Pyrkimys laite- ja sovellusriippumattomuuteen
  • Vuorovaikutteisuus ja rakenne (luento 29.1.)
  • Sisällön rikastuttaminen ja linkitykset nettiin (luento 5.2.)
  • Tekijänoikeuksien monimuotoisuus (luento 12.2.)
  • Käytettävyyden huomiointi (luento 19.2.)
  • Itseopiskelu omaan tahtiin
  • Sisällön päivitettävyys
  • Joukkoäly ja sisällön kommentointi valmisteluvaiheessa

Digitaalisen oppimateriaalin yleinen tuotantoprosessissa on erilaisia vaiheita, laajuudesta riippuen. Tuotantoprosessi vaatii perinteistä tekstikäsikirjoitusta monipuolisempaa sisältöelementtien ja tuottamistapojen mietintää. Perinteisesti kirjoittaminen on lähtenyt alla olevan listan kohdasta aineostonkeruu. Se on toki edelleen hyvä lähtökohta. Varsinkin aloittelijalle jo aineistojen saaminen johonkin digitaaliseen muotoon on hyvä alku. Opastamme muutamien sudenkuoppien yli luennon eri vaiheissa.

Digitaalisen oppimateriaalin tuotantoprosessin elementit:

  • Tehdäänkö yksin vai yhdessä?
  • Oppimateriaalin idea, fokus, kohderyhmät ja tarpeet (luento 19.2.)
  • Rakenteen ja muodon valinta (luento 5.2.)
  • Vuorovaikutteisuuden asteen määrittely (luento 29.1.)
  • Rikastuttavien elementtien määrittely (luento 5.2.)
  • Lupakäytännöt ja oppimateriaalin käyttöoikeudet (luento 12.2.)
  • Yllä olevien suunnittelu
  • Aineistonkeruu
  • Sisältörungon jäsentäminen ja kirjoittaminen
  • Ensimmäinen luonnos
  • Rikastuttavien elementtien ja vuorovaikutuksen toteuttaminen
  • Testaaminen (aidoilla käyttäjillä) iteratiivisesti ja korjaten
  • Jakelun toteuttaminen ja testaus eri päätelaitteilla
  • Käyttöönotto

 

Yleisimpiä tekstiosuuksien kirjoitusalustoja:

  • Evernote - valttina monialustaisuus: pöytäkone, läppäri, tabletti, känny
  • Scrivener - pitkien tekstien jäsennin, voi tulostaa monipuolisesti lopputuloksen
  • Purot.net, Wikispaces ja muut wikit - kevyt kirjoitus ja jakeluympäristö
  • Etherpad - nopeaan luonnosteluun ja pienimuotoiseen yhteiskirjoittamiseen
  • Microsoftin OneDrive ja Google Drive: MS Officea vastaava toimistopaketti

ePub-formaatti - oma tuotos mobiilikauppojen jakeluun

 

Muiden soveltuvien ohjelmistojen esittely (kaupalliset ja ilmaiset)

  • Sisältörakenne ja muu visualisointi
  • Valokuvat, video, ääni
    • Mobiilisovelluksilla editointi
    • Kuvat: SumoPaint
  • Taulukot, kaaviot
    • Laskentataulukko-ohjelmat
    • Lucidchart

Sisältöelementtien upottamisesta ja sisältöjen integroinnista puhumme lisää 5.2. luennolla. Kaiken kaikkiaan välillä kiihkeänä vellovaan käyttöjärjestelmä- ja sovelluspalvelukeskusteluun kannattaa suhtautua rauhallisesti. Lähes aina aineistot voidaan siirtää järjestelmästä toiseen. Alkuun pääsee hyvin itselle tutuilla sovelluksilla ja laitteilla. Opettele tarpeen mukaan uusia välineitä.

Tässä kohdalla kuitenkin tärkeä varoituksen sana: Suoraan johonkin maksulliseen ja työnantajan omistamaan järjestelmään tuottaminen voi aiheuttaa hankaluuksia, jos vaihdat työpaikkaa tai järjestelmän formaatti ei ole yhteneväinen vastaavien järjestelmien kanssa. Eli tuota esimerkiksi sisältöä itse hallitsemaasi pilvipalveluun ja linkitä tai upota sieltä muualle.

Muista varmuuskopiot ja selkeä kansiointi

Muista aina myös varmuuskopiointi. Pilvipalveluista saa varmuuskopiot omalle koneelle. Oman koneen tiedostojen varmuuskopiointi on tärkeää. Suunnittele aineistojen kansiointi ja nimeäminen niin, että löydät itse omat aineistosi vuosienkin jälkeen. Muista varmuuskopiointi. Käytä yleisiä tiedostomuotoja.

 

Pedagoginen käsikirjoitus sisältää seuraavia vaiheita:

  • Opetussuunnitelmasta tai tutkinnontavoitteista liikkelle. Mietitään, miten rajataan. Pedagogiset tavoitteet on tärkeää miettiä myös kompetenssien osalta eli miten tämä asia opitaan ja millaisia taitoja tarvitaan, jotta oppija kykenee jatkossakin oppimaan tätä asiaa.

  • Hyvä menetelmä on purkaa opetussuunnitelma tai sen osa ensin kysymyksiksi: niin paljon kysymyksiä, kuin keksit, erilaisia kysymyssanoja.

  • Seuraavaksi kimputa kysymyksiä teemoiksi. Mieti teemoista looginen kokonaisuus. Tee sisällysluettelon luonnos, selkeys ja hahmotettavuus tavoitteina. Visualisoi kokonaisuutta jollakin tavoin. Jos et osaa itse, yritä etsiä joku avustamaan.

  • Peilaa sisällysluetteloa oppimisprosessin suunnitteluun. Millaisia elementtejä tarvitaan aloitukseen, työskentelyvaiheeseen ja lopetukseen.

  • Oppimistehtävät kuljettavat työskentelyä eteenpäin. Haluatko mahdollistaa aineistosi avulla vaihtoehtoiset opiskelureitit?

  • Antaako oppimateriaali apua ohjaukseen? Ohjaako oppimateriaali itse oppijaa? Tutki julkaisuympäristön suomia teknisiä mahdollisuuksia ohjauksellisuuden toteuttamiseen. Muista myös, että tutkitusti pienet testit pitävät yllä kiinnostusta ja edistävät oppimista.

Digipedagogiikassa on tärkeää miettiä käyttäjää: Kenelle aineisto on suunnattu? Miten aineiston käyttäjä ymmärtää ja hahmottaa aihetta? Miten aineisto voi tukea oppimaan oppimista ja tiedonkäsittelyä? Visuaalisuudella on verkkolukemisessa erittäin suuri painoarvo. Tekstimassoja on syytä pilkkoa ja rakenteistaa, mutta toisaalta on tärkeää tasapainoilla sen suhteen, ettei tekstin syvyysulottuvuus ole liian suuri, sillä vaarana on aineistomassaan eksyminen.

Digipedagogiikan suhteen kiinnitä huomiota näihin:

  • Vaiheistaminen, oppimisen polku: miten tämä asia opitaan, oppijalähtöisyys siten, että oppija ei jää yksin

  • Aktiivinen oppija: toiminnallisen oppimisen tukeminen

  • Menetelmien hyödyntäminen oppimistehtävissä

  • Työskentelyn rytmittäminen ja reitittäminen: yhdessä, yksin, erilaiset polut ja niiden mahdollistaminen

  • Opettajan rooli pedagogisen infrastruktuurin rakentajana: Miten oppimateriaali tukee tätä (ks. Minna Lakkalan diaesitys pedagogisesta infrastruktuurista)?

  • Tarvittavien taitojen oppiminen: Miten digitaalista aineistoa käytetään? Onko aineistossa syytä olla harjoitteluosioita ja esimerkiksi opastusta aineiston käyttämiseen (opettajalle, oppijalle)?

Vastauksia luennolla esitettyihin kysymyksiin

PDF julkaisumuotona

 

PDF on Adoben 1990-luvun alussa kehittämä tiedostomuoto (Portable Document Format). Perusajatuksena on ollut, että taitto-ohjelmilla voidaan siirtää julkaisu halutussa muodossa tulostettavaksi tai painotaloon käyttöjärjestelmästä riippumatta.

Suosion myötä Adobe on lisännyt PDF:iin runsaasti asiakirjaominaisuuksia, kuten tiedoston katselu- tai tulostusoikeudet, sekä hyperlinkkien käytön. Aiemmin PDF:sta pystyi ottamaan laajoja tekstipätkiä leikkaa-liimaa -tavalla. Nykyään tekstejä voi olla lähes mahdoton kopioida mielekkäästi, koska rivien lopussa voi tulla mukaan pakotettu rivinvaihto tai tavuviiva tai merkkien väliin tyhjiä välilyöntejä.

PDF-sisältöjä voi yrittää niin sanotusti ripata monin tavoin, mutta sisällön irrottamisen onnistuminen vaihtelee julkaisun monimutkaisuuden mukaan, kuten ulkoasu, kirjasimet, asiakirjaominaisuudet yms. PDF-dokumentin monimutkaisuudesta riippuen rippaus voi onnistua hyvin, keskinkertaisesti tai voi joutua kirjoittamaan uudestaan. Alla olevista vaihtoehdoistakin onnistuminen vaihtelee samalla dokumentilla.

A) Adoben oma kaupallinen julkaisupaketti CS (PDF-kääntäjä, Illustrator ja Photoshop yms)

B) PDF:n avaaminen käännettynä Google Drivessa, Word 2013:ssa tai muussa toimistosovelluksessa

C) Maksuttomat tai edulliset PDF-kääntäjäsovellukset (googlaamalla esimerkiksi "pdf kääntäjä" tai "converting pdf").

D) Selaimen kautta toimivalla nettisovelluksella tiedostomuuntamista muuntamista ei voi suositella, sillä sisältö voi mennä minne tahansa jatkokäyttöön.

PDF:n tekeminen on helppoa. On kyseessä sitten tekstinkäsittely, esitysgrafiikka tai ulkoasullinen julkaisu, niin sovelluksen Tulosta -toiminnasta valitaan tulostimen sijaan Tulosta PDF tai vastaava. (Joissakin Windows-versioissa ominaisuus löytyy Tiedosto/File-valikon Vie/Export-toiminnon kautta.) Jos oman tietokoneen järjestelmästä puuttuu mahdollisuus tulostaa PDF-tiedostoksi, suosittu apuohjelma tähän tarpeeseen on CutePDF http://www.cutepdf.com/.

 

Infografiikka ja visualisointi

 

Monitahoisia asiayhteyksiä ja kokonaisuuksia on helppo ja selkeä kuvata visualisoinnilla tai niin sanotulla infografiikalla. Aiemmin tarvittiin kallis julkaisusovellus, kuten Illustrator, ja sovellukseen perehtynyt graafikko. Nykyään visualisointiin on tarjolla helppokäyttöisiä nettisovelluksia satamäärin, kuten Visual.ly ja Easel.ly. Näillä sovelluksilla voidaan tuottaa näyttäviä visualisointeja useimpiin esitystarpeisiin.

Infografiikkaa ja visualisointeja esitellään kolmannella luennolla 5.2.2015, omatoimisesti voi käydä tutustumassa etukäteen esimerkiksi tästä linkistä.

 

Kuratointi

 

Termi ‘kuratointi’ on lähtöisin taidemaailmasta, jossa kuraattori kokoaa näyttelyn omaan osaamiseensa ja arviointiinsa perustuen. Sittemmin termi on levinnyt joukkoviestimiin tarkoittamaan lukijoiden valitsemia ja seulomia linkkejä ja niiden jakamista muille. Edelleen, kuratoinnilla tarkoitetaan pedagogista mallia, jossa opettaja tai ohjaaja painottaa oppijoiden omaehtoista tiedonhankintaa ja yhteistyötä. Linkkejä ja sisältöjä voidaan kerätä opiskelun kohteena olevasta teemasta tai kohteesta joko yhteisesti kuratointipalveluun tai jokainen omalle sivustolleen (kuratointipalvelut vaativat kirjautumisen, joten työskentelytapa sopii lähinnä toisen ja korkea-asteen opiskelijoille). Opettajat voivat koota yhteistyössä sisältöpaketteja. Opettajan ja ohjaajan roolissa korostuu kokonaisuuden ja prosessin etenemisen koordinointi, linkkien ja sisältöjen validointi ja tätä kautta mediakasvatus ja nettilukutaidon kehittyminen.

Suosittuja kuratointipalveluja ovat Pinterest, Scoop.it., Flipboard, RebelMouse ja Pealtrees. Luentomme aihepiiriin liittyvää kuratoitua aineistoa voit silmäillä Scoop.it-palvelussa http://www.scoop.it/t/oppikirja-uusiksi ja Pinterestissä https://fi.pinterest.com/digiopus/.

 

Lyhyesti: Evernote, Google Drive, Microsoft Onedrive, Scrivener, Purot.net ja Wikispaces

 

Kaikki kurssilla esitettävät sovellukset ja nettipalvelut ovat lähtökohtaisesti maksuttomia perusominaisuuksiltaan ja käyttökelpoisia oppimateriaalien tekemiseen. Toisaalta suuri osa tarjoaa maksuttomien peruspalveluiden lisäksi maksullisia lisäominaisuuksia.

Helppokäyttöisen Evernoten vahvuus on synkronoitu monialustaisuus eli voi käyttää tietokoneilla, tabletilla ja kännyllä. Evernote on verrattoman kätevä tablet-kirjoittelussa. Maksuversio tarjoaa muun muassa paikallisen tallennuksen päätelaitteisiin eli työskentelyn ilman nettiä sekä monipuolisemman kuvien tallennuksen (ks. vinkkejä muutaman vuoden takaisesta Evernote-opintokerhon blogista).

Google Drive ja Microsoft OneDrive ovat pilvipalveluja ja vaihtoehtoja tietokoneelle asennetulle toimisto-ohjelmalle. Vahvuutena on yhteissisällöntuotanto netitse. Riisitut pilvipalvelusovellukset tarjoavat toimisto-ohjelmien tärkeimmät piirteet eli niiden käyttö on nopea oppia. Vaikka palvelut parantuvat jatkuvasti, niiden mobiilikäyttö on vielä vaihtelevasti sujuvaa. OneDrive toimii kohtuullisen sujuvasti erityisesti Windows-käyttöjärjestelmän mobiililaitteilla.

Scrivener asennetaan tietokoneelle. Se on sekä tuotanto- että taittosovellus eli oppimateriaalin voi myös taittaa ja julkaista huomattavasti muita vaihtoehtoja monipuolisemmin. Sovellusta voi suosittella harjaantuneelle oppikirjantekijälle. Scrivenerissa on 30 vuorokauden koeaika, mutta se lasketaan kuluneista tunneista eikä sovelluksen käynnistämisestä alkaen. Rutinoitunut sisällöntuottaja ehtii tehdä koekäyttöajalla yhden oppikirjan tai kurssikokonaisuuden. (ks. Scrivener-esittely).

Purot.net ja Wikispaces ovat selaimella toimivia verkkopalveluita, joissa wikin käyttö, käyttäjähallinta yms. on tehty mahdollisimman helpoksi ja wikien perusmuokkauksen oppii minuuteissa. Molemmat wikipalvelut toimivat hyvin myös mobiililaitteilla. Maksulliset lisäominaisuudet tarjoavat muun muassa ‘salaisen’ wikin.

Wikipedia-keskustelutti chatissa

Wikipedia ei sovi lähdeviitteeksi samaan tapaan kuin aiemmin ei lähteinä käytetty myöskään tietosanakirjoja. Wikipedia sopii sitä vastoin käsitteiden ja ilmiöiden hahmottamiseen sekä sopivien lähdeaineistojen etsintään. Annen blogissa lisää Wikipedian opetuskäytöstä.

Wikipedia-artikkelin kirjoittamista tai artikkelien työstämistä voi käyttää hyvänä harjoituksena medialukutaidon ja yhteiskirjoittamisen opetteluun. Wikipedian tausorganisaatio Wikimedia-säätiö ylläpitää Wikikirjastoa ja wikiopistoa. Wikikirjastoon käyttäjät voivat tuottaa avoimia sisältöjä, katso esimerkiksi Viisautta wikin tekoon -kirja.

Wikiin voi rakentaa oppimisprosessia tukevan aineiston eri sisältökokonaisuuksineen. Annen blogiraportissa kerrotaan vuodelta 2007 lukiokurssin rakentamisesta wikiin. Lue blogi lopusta alkuun, jos haluat seurata kronologisesti työskentelyn etenemistä. Wikiä voi käyttää myös yhteisöllisen käsikirjoittamisen ympäristönä.

Wikeistä voi suositella neljää: kotimainen wikipalvelu Purot.net (maksuttomassa palvelussa Google-mainoksia), maksuton tai edullinen Wikispaces, omalle palvelimelle asennettava avoimen lähdekoodin MediaWiki sekä erityisesti organisaatioiden sisäiseen käyttöön maksullinen Confluence.

 

Linkit luennon chatista

 

Discuss & brainstorm

@mention   Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username

Hei, mukana ollaan ja myös hiukan myöhässä. Ideoita hakemassa eskarista perusopetukseen. Näyttää todella mielenkiintoiselta.

Hei taas kaikille!
Olen jo aikaisemminkin ollut kurssilla mukana ja silloinkin vähä myöhässä hypännyt mukaan. Silloin aikapula aiheutti sen, etten vienyt kurssia loppuun asti. Nyt uusi yritys. Digipohjaa, jolle rakentaa ei juurikaan ole, mutta uskon ja toivon saavani hyviä vinkkejä ja konkreettista tietoa miten voin jatkossa rakentaa oppimisen mahdollisuuksia digitaaliseen muotoon. Opetan tällä hetkellä Valma-ryhmää eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa. Mukavaa olla taas mukana, t. Kanniston Pirjo Hämeenlinnasta

Kyllä ehtii vielä viiveellä mukaan!

Hei kaikille!
Kanniston Pirjo Hämeenlinnasta liittyy seuraan näin viiveellä. Valitettavasti en ehdi onlinena olemaan mukana, mutta yritän vähän "jälkeenjääneenä" päästä mukaan. Mielenkiintoiselta vaikuttaa!
anonymous   (27.01.2015 08:45)
  Reply
1
Likers
arongas