This is a free Purot.net wiki
  • View:

Vuorovaikutteisuus

Luennon 2 diat PDF-tiedostona SlideShare-palvelussa (voi ladata omalle koneelle)

Luennolla 27.4.2017

Aineistossa olevien lisäksi luennolla jaettiin linkkivinkit: 

Luennolla 5.11.15 nousi esille

Linkkivinkit luennon chatistä:

​Luennolla mainittiin Roland Barthes

Roland Barthes on luonut käsiteparin avoin ja suljettu teksti. Perinteinen opetuspuhe on ollut suljettua tekstiä, tiedon kultajyviä. Avoin Teksti asettuu dialogiin, se on syntyessään valmis kuulemaan, mitä muut ajattelevat. Avoin Teksti tunnustaa, ettei maailmassa ole valmiita totuuksia.

Vuorovaikutteisuus ja oppimateriaali oppimisympäristönä 

Aika: Torstai 29.1.2015 klo 15-16.30.

Luentorunko

Digitaaliset oppimateriaalit lähestyvät tai toimivat usein myös oppimisympäristönä. Niiden avulla on mahdollisuus tuottaa uudenlaista vuorovaikutusta ja osallisuutta osaksi oppimisprosessia.

  • oppimateriaalin ulottuvuudet oppimisympäristönä
  • vuorovaikutuksellisuuden  ulottuvuuksien ja interaktiivisuuden mahdollistaminen
  • osallisuus oppimissisältöihin
  • erilaisten oppimispolkujen mahdollistaminen

Vuorovaikutteisuudesta yleisesti

  • Työmäärä on suoraan suhteessa valintamahdollisuuksien määrään
  • Suuri vuorovaikutteisuus edellyttää laajaa testausta
  • Wiki-tekniikat mahdollistavat hypertekstimäisen etenemisen kohtuullisen vähällä vaivalla
  • Vuorovaikutteisuutta on verrattu usein tarinaan ja juoneen
  • Kirjassa se etenee lineaarisesti, mutta kirjakin voi sisältää kohtia, joissa paneudutaan yksittäisiin tilanteisiin ja sivuhahmoihin
  • Kirjassakin voi olla ‘vuorovaikutteisia’ hyppäyksiä pääjuonesta menneisyyden takautumiin ja tulevaisuuteen
  • Taustaksi: Metropolia: Vuorovaikutteisen tarinan käsikirjoittaminen ja konseptointi

Vuorovaikutteisuus, juoni ja ‘tarina’ kannattaa piirtää itselleen ainakin jollain tasolla

Vuorovaikutteisuuden ja perusrakenteen organisointimalleja

  • (Helpoimmasta työläämpään)

1. Lineaarinen, harjoitustehtävät ja rikastaminen (vrt. Jakso 4)

2. Hierarkkinen, puu

  • Perinteinen sisällysluettelo, josta voi selata pääosiot tai perehtyä myös alaosioihin

3. Kalanruoto

  • Kuten puu, mutta edetään lineaarisesti ja matkalla voidaan poiketa pikku ‘ruotoihin’

4. Kärrynpyörä

  • Esimerkiksi Prezi-presentaatiosovellus

5. Kioski, mitä käyttäjä haluaa seuraavaksi

  • Käyttäjältä kysytään, “haluaako kahvia / teetä, maidon kanssa / ilman” jne
  • Valintojen perusteellä tarjotaan oppisisältö

6. Räätälöinti ja personointi, hieman kuin Kioski

  • Personoinnissa käyttäjä valitsee heti alussa erilaisista vaihtoehdoista ja muuttujista ja sisältö palvelu skaalautuu valintoihin
  • Yksinkertaisimmillaan oppisisältö skaalautuu käytettävään päätelaitteeseen sopivaksi läppäristä kännykkään

7. Avoin hyperteksti, vrt. Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Interaktiivinen_palvelu

8. Avoin hypermedia

9. Dynaamisesti muuttuva visualisointi, esim. Inforapid: http://en.inforapid.org/

(10. Simulaatiot ja pelimaailmat)

Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutus

  • Kolme päämallia: Verkostokaavio: keskitetty, hajautettu, rihmasto
  • Opettaja ja pedagogi johtaa
  • Ryhmät yhteistyössä
  • Avoin internet, periaatteessa kuka vaan voi osallistua

Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutuksen eri tasoja

  • Muistiinpanot oppimateriaaliin tai oppimisympäristöön
  • Ohjaajan ja oppilaan vuorovaikutus
  • Oppimisanalytiikka
  • Varsinaisen oppisisällön muokkaus, kuten wikit

 

Lisää aiheesta

 

Vastauksia luennolla esitettyihin kysymyksiin

Jaa jotain -päivä 9.3.2015

“Minulla olisi matsku opiskelijan ammatillisen blogin vertaisarviointiin. Voinko jakaa sen johonkin?

Erilaisia jakopaikkoja käsitellään kurssilla erikseen Jaksossa: Tekijänoikeudet. Yksi kanava on kolmatta kertaa järjestettävä kansallinen Jaa jotain -päivä 9.3.2015. Tempaus on tarkoitettu omien oppisisältöjen vapaaseen jakamiseen ja tietoisuuden levittämiseen. Oppimateriaalien ei tarvitse olla mitenkään oppilaitoksiin sidottu ja materiaalit vaihtelevat origami-paperimallien taittelusta venyttelyvinkkeihin ja matematiikan kurssista Excel-vinkkeihin. Tempauksen lopuksi linkit koostetaan nettiin. Tempaus löytyy osoitteista jaajotain.wordpress.com/, facebook-ryhmästä ja aihesanalla #jaajotain Twitteristä.

Facebookissa on runsaasti eri oppilaitosasteiden, oppiaineiden ja teemaverkostojen ryhmiä. Ryhmiä voi löytää ja lisätä opeverkosto-wikiin http://opeverkostot.wikispaces.com/Facebook Jotkut ryhmät voivat olla erittäin vilkkaita, jotkut taas hiljaisempia.

Opettajan oma tai yhteinen blogi on edelleen hyvä jakopaikka, jos jaettavia ajatuksia, ideoita ja sisältöjä on toistuvasti. Tässä muutamia esimerkkejä eri kouluasteilta ja aineryhmistä:

Kartat, paikkatieto ja QR-koodit

Käsittelemme karttoja ja paikkatietoja Jaksossa: Rikastaminen, mutta ohessa vinkkejä chatista itseopiskelijoille. Paikkatiedon käyttöönotosta esimerkiksi OPH:n rahoittama Paikkaoppi ja ohje mobiililaitteiden Grafetee-karttojen tekemiseen sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna.

QR-koodi on kauppapakkausten viivakoodin tapainen visualisointi. Sitä käytetään yleensä mobiililaitteella, jolla koodi luetaan ja se antaa verkko-osoitteen, jossa tarjotaan esimerkiksi lisätietoa www-palvelu. QR-koodit sopivat esimerkiksi liikunnalliseen suunnistamiseen, jossa oppilaat etsivät rasteja tai tavaksi jakaa linkkejä oppimateriaaleissa. Niin sanottujen QR-koodiratojen on todettu aktivoivan oppijoita ja muun muassa ammatillisessa koulutuksessa paljon hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Matleena Laakso on tehnyt hyviä opasteita, kuten Paikkatieto ja lisätty todellisuus ja Mobiilirata.

 

Minecraft - monikäyttöinen peli ja simulaatio

Kurssi ei varsinaisesti käsittele simulaatioita ja pelimaailmoja oppimisympäristöinä, mutta yksi suosituimmista ja helpoiten käyttöönotettavista on maksullinen mutta edullinen Minecraft. Se on periaatteessa peli, jossa rakennetaan lego-palikoiden tapaan mitä vaan, mielikuvitus rajana. Minecraftia voidaan kuitenkin hyödyntää monipuolisesti myös opetuskäytössä ja luovassa tekemisessä esimerkiksi ilmiöpohjaisessa oppimisessa, historiassa, maantiedossa ja ympäristökasvatuksessa. Minecraft toimii myös tableteilla ja siitä on oppilaitos-versio.

Minecraftista löytyy paljon videoita. Tässä Annen pojanpoika, itseoppinut Minecraft-rakentaja, Aleksi 8 v esittelee raketamaansa lentokonetta http://youtu.be/6_vUykGH5IQ.

 

Piirrossovelluksia mobiililaitteille

Sekä iPadille että Androidille on runsaasti maksuttomia ja maksullisia piirrossovelluksia. Käsittelemme näitä Jaksossa: Rikastaminen, mutta ohessa joitain vinkkejä itseopiskelijoille ensialkuun. Paper53 (iOS), Tayasui Sketches (iOS), Inkpad (vektorikuvat, iOS), ScetchBook (iOS ja Android), SketchBook Express (Android) ja Sketch Guru (Android).

 

Purot.net julkaisu- ja jakeluympäristönä

Purot.netin perusversio on ilmainen, sisältää hiukan Google-mainoksia. Palvelu skaalautuu kaikille laitteille ja toimii mobiiliselaimella suoraan ilman erillistä sovellusta. Purot.net on kotimainen wikipalvelu, jossa sisältö sijoitetaan sivuille moduuleihin. Wikissä jokainen muokkauskerta tallentuu versiohistoriaan, joten vahinkoja pääsee korjaamaan. Wikiin voi sekä upottaa sisältöä muista verkkopalveluista että ladata tiedostoja (tallennustila rajallinen). Wikissä voi myös käydä keskustelua. Muokkaus- ja kommenttioikeuksia voi jakaa joko wikin jäsenille tai kenelle tahansa. Tutustu Purot.netin ohjeisiin https://purot.net/fi/ohjeet/.

 

Weebly ja Wix

Jos blogi tai wiki ei miellytä, löytyy nykyisin muitakin maksuttomia keinoja verkkosivustojen luomiseen, esimerkkeinä Weebly ja Wix. Weebly on viime aikoina saanut paljon suosiota koulumaailmassa, siitä on myös mobiilisovellukset. Weeblyllä voi koostaa verkkosivuston. Valittavana useita erilaisia sivustoteemoja. Ks: http://extremesportsradio.weebly.com/ ja http://opettajakilta.weebly.com/. Wix tarjoaa huikean määrän valmiita sivupohjia, lopputulos voi näyttää vaikka tältä: http://keikkailuextra.wix.com/keikkailuextra2.  

 

Sekalaista

Miten arvioinnissa huomioidaan tuo personointi (eli saako opettaja jostain tiedon niistä asioista, joita opiskelija on alkuvalinnoissaan tehnyt)?

Jaksolla mainittu oppimateriaalien ja kurssien personointi rakennetaan usein osaksi oppimisympäristöä tai oppilashallintajärjestelmää. Riippuu siis käytettävissä olevasta sähköisestä ympäristöstä, miten personointia voi tehdä ja miten opettaja voi sitä hallita ja millaista dataa oppijan palvelussa toimimisesta kertyy. Osa sähköisistä kirjoista tarjoaa myös mahdollisuuden yksilöllisten oppikirjojen räätälöintiin.

Sovelluksista riippuen personointi voidaan integroida hyvinkin tiiviisti sekä kurssien, tehtäväkokonaisuuksien kuin yksittäisten tehtävien suorittamiseen. Sovellusten raportointitavoista riippuen voidaan luoda mittareita ja automaattihälytyksiäkin, miten oppija yksilöllisesti etenee tai ei etene. Esimerkiksi Otavan Opiston Nettilukiossa ja webinaarissa näytetty opintojen aloittamislomake menee kaikkien nettiohjaajien tietoon sekä yleisemmin analysoitavaksi kaikkien oppijoiden muodostamaan opintokäyttäytymisen tietokantaan (henkilötiedot anonymisoiden).

 

Mikä on mielle-, mentaalikartan ja käsitekartan ero?

Mentaalikartalla viitataan yleensä mielen sisäisen tilallisen hahmotuksen piirtämistä paperille. Kokeile piirtää omien muistikuviesi pohjalta ilman mallia Eurooppa eri maineen. Sait aikaan mentaalikartan.

Erilaiset ajatuskartat kuvaavat asioiden ja ilmiöiden rakennetta ja usein myös suhdetta. Tony Buzan kaupallisti mind map -tuotteita ja -palveluita 70-luvulta alkaen ja pyrki saamaan jopa sanaan tavaramerkkisuojan.

Miellekarttojen ja käsitekarttojen keskeisin ero on siinä, että miellekartta aloitetaan lisäämällä sivun keskelle tutkittava asia tai ilmiö ja sen jälkeen aivoriihityyppisesti tai assosioiden liitetään lähikäsitteitä ja ilmiöitä ja ehkä kimputetaan niintä keskuksen ympärille kun taas käsitekartassa tutkittava käsite sijoitetaan sivun yläreunaan ja puretaan käsitteen sisältö siten, että merkityssuhteet alakäsitteisiin merkitään näkyville ja valmista käsitekarttaa voi lukea kohtuullisen helposti lauseina. Aiheesta lisää Harto Pönkän blogissa: https://harto.wordpress.com/2008/08/31/kasite-vai-miellekarttoja/

Edellisten lisäksi on myös Gowinin tietovee, joka tukee tutkimustyöskentelyn jäsentämistä. Tietovee voi toimia oppimissisällön rakentamisen taustarunkona, sillä siinä on hyvin mietitty yhteisöllisen oppimisen ja tieteellisen työskentelyn prosessi. Novak ja Gowin ovat testanneet tietoveen toimintaa lapsilla eli vaikka kyse on tieteellisen tiedon rakentumisesta, malli soveltuu eri ikäryhmille. Hyvä yhteenveto http://customerthink.com/the-transfer-of-knowledge-in-pdca/ Suomennettu teos ei ole enää kirjakauppamyynnissä, mutta löytynee kirjastoista: Joseph D. Novak ja D. Bob Gowin: Opi oppimaan. Gaudeamus, 1995.

 

Muita linkkejä chatistä:

Koontipalvelu terapia-mobiilisovelluksista, välineistä http://www.terapiapsi.fi/

Discuss & brainstorm

@mention   Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username

Kiitos @arongas !
anonymous   (04.05.2017 17:38)
  Reply

Hei, teemakeskusteluja voi luoda wikeihin, tosin vähän kankeaa on yleensä wikeissä keskustelu. Myös blogilla voi rakentaa aineiston, jossa on kommentointi. Molemmissa voi avata kommentoinnin täysin avoimeksi tai edellyttää kirjautumista tai ihmiseksi tunnistautumista. Sitten on Disqus, jolla voi luoda kommentointimahdollisuuksia verkkosivuille https://disqus.com/, maksuton palvelu mainosrahoitteinen. Todays Meet on yksi mahdollisuus https://todaysmeet.com/ ja Padletillä voi myös luoda kommentointiseinän maksutta https://padlet.com/my

Hei, luennolla käsiteltiin kommentoinnin merkitystä. Onko teillä mitään maksuttomia sovelluksia tiedossa, jonne voisi luoda keskustelualustan teemoittain. Lisäksi vielä niin, että sivuston voisi linkittää oppimateriaalin, jotta olisi kevyt toteutustapa sivutilan osalta. Terkuin Erja
anonymous   (04.05.2017 16:36)
  Reply

Tallennelinkit lähetetään osallistujille sähköpostilla kesäyliopiston toimistosta.

@arongas Hei, mistä pääsen katsomaan tämän kerran videotallenteen? En eilen kyennyt osallistumaan. Terkuin Erja
anonymous   (28.04.2017 12:38)
  Reply

Päivi H. wiki tai Weebly riittää pitkälle, jos siihe ei lataa tiedostoja. Tiedostot kannattaa jakaa tiedostotyypille sopivassa palvelussa ja linkittää. Näin pääsee maksuttomilla pitkälle. T. Anne
anonymous   (18.02.2015 19:43)
  Reply

Äänestyksiä, joihin ei tarvi kirjautua: http://polls.io/ ja Straw Poll http://strawpoll.me (jos äänestys tapahtuu ATK-luokassa / samasta IP-osoitteesta, rastita Permissive vote duplication checking)
anonymous   (18.02.2015 19:41)
  Reply

Hanna: ihan noilka hakusanoilla löytyy. Veikkaan, että Pinterst on myös hyvä löytöpaikka. Mulla taisi olla linkki matikkapeleihin, joista löytyi myls lukioopetrajan suosittelemia.

Tässä esimerkki http://www.neok12.com/games.htm
anonymous   (18.02.2015 19:37)
  Reply

@arongas
Millaisia puzzle- tai minipelejä (vrt. myös alla oleva äänestys) onkaan, en keksi mitään /:
(kyselen tässä vähän jälkikäteen...)
Hanna T
anonymous   (18.02.2015 19:31)
  Reply

Millaisia äänestys-sovelluksia olisi olemassa? Ihan pienimuotoinen (ilman kirjatumista) kysely, tyyliin "valitse mielestäsi paras työväline seuraavista?" Vastauksetkin saisi näkyä kaikille - tai vastaamisen jälkeen. Vrt. sumpli, facebookin äänestys. Saa olla erillisellä sivulla (ei varmaan pysty upottamaan wiki confluence/preziin)
Hanna T
anonymous   (17.02.2015 21:08)
  Reply

Weebly vai wiki? Mitä suosittelette oppilaitokselle, joka ei taatusti panosta maksullisuuteen. Lähinnä ajattelin kuinka pitkälle ilmainen "tila" riittää...
Päivi H.
anonymous   (05.02.2015 12:13)
  Reply

Satu R. hyviä huomioita. Kun tehdään oppimateriaalia, sen pitäisi toimia jokaiselle oppimateriaalin käyttäjälle. Selkeys ja helppokäyttöisyys ovat itse asiassa erittäin vaativia ominaisuuksia. Jakob Nielsenin (1995) verkkosivujen käytettävyyden 10-kohtainen heuristiikka on edelleen pätevä http://www.nngroup.com/articles/ten-u... (Samu Mielonen ja Kari A. Hintikka ovat suomentaneet nuo vuonna 1998) http://www2.uiah.fi/mediastudio/surve...

Hei!
Kirjoitan jälkijunassa, kun jäin miettimään noita haarautuvia polkua. Olen koukussa layoutiin monella tapaa.

Entä jos materiaali on kerroksittain siten, että jutusta voi lukea vaikka tiivistelmät ja saada yleiskuvan tai tehdä saman kuvien kanssa tai lukea sitten laajemman tekstin eli tavallaan kerroksittain tai matriisissa, jossa voi edetä perinteisesti vertikaalisesti moduulin alusta loppuun tai sitten horisontaalisesti saaden kokonaisnäkemyksen kevymmin kuvista tai tiivistelmistä?

Toinen, missä rupesin miettimään layoutia tuli mieleen siitä wikistä. Miksi wiki ei istu minulle tai miksi joku muu istuu? Tajusin, että kyse on luultavasti siitä, miten pääsee vaikuttamaan layoutiin. Aiemmin olen huomannut, että minulla on Excel-aivot ;-). Tiedon siirtely ja jäsentely joka suuntaan, lajittelu funktioilla yms. on kivaaaaa. Siispä katselen työkaluja uusin silmin.

Satu R
anonymous   (01.02.2015 19:56)
  Reply

Päivi, tuo on totta. Pilvipalvelut helpottavat ongelmaa eli kun käytetään selaimen kautta sisällön tuottamisen palvelua, eri käyttöjärjestelmillä ei ole niin suurta väliä. Toki pilvipalvelut (kuten siis mainitsemani Microsoft Onedrive tai Google dokumentit) eivät vielä kaikilla mobiililaitteilla toimi moitteetta.

Etherpadin voi siirtää paikasta toiseen joko copy-paste tai oikeassa ylänurkassa olevan nuolikuvion takaa. Etherpadiin voi tuoda valmiin dokumenttipohjan ja dokumentin voi viedä omalle koneelle kolmessa eri muodossa: HTML, pelkkä teksti tai Dokuwiki.

@arongas

Hei!

Yksi iso ongelma on ollut opiskelijoiden koneiden erilaiset käyttöjärjestelmät. Tänä vuonna tuli ekan kerran vastaan linux-kone. Kyseinen käyttis on mulle lähes tuntematon, mutta onneksi opiskelija itse jotenkin onnistui löytämään sieltä libreofficen, kun olin tutkinut netistä, että joissain jakeluissa se olisi valmiina mukana.

Tarkoitus on harjoitella Calc-taulukkolaskentaohjelman käyttöä. Osalla opskelijoita oli valmiina openoffice, joka toiminnee samalla tapaa kuin YTL:n libreoffice. Käytimme yhteydenpitoon sähköpostia.

Kokeilin Etherpadia Tieken sivuilla pikaisesti, mutten oivaltanut, miten tekelee pystyy tallentamaan.

Päivi
anonymous   (29.01.2015 14:08)
  Reply

Päivi hyviä kysymyksiä! Kokoan vinkkejä käyttöohjeisiin. Viime luennolla korostimme, että ei tarvitse kaikkia käyttää, vaan lähteä liikkeelle jostakin itselle tutusta. Myös Wordiä voi käyttää käsikirjoittamiseen (kannattaa jättää muotoilemisen pois ja tehdä muotoilut vasta siinä ympäristössä, jonne tekstin vie, välilyönnit riittävät käsikirjoitukseen).

Etherpad ei vaadi ollenkaan kirjautumista, voit vaikka kokeilla: klikkaa vain siihen kohtaan, mihin haluat kirjoittaa ja ryhdy kirjoittamaan: http://muistio.tieke.fi/p/digiopus

Käyttäjätunnuksien suhteen voi tehdä tietoisen valinnan, että keskittyy aluksi vaikka vain yhteen järjestelmään, esimerkiksi Microsoftin Onedrive tai Googlen palvelut. Molemmilla on tarjottavanaan yhdellä käyttäjätunnuksella useita työkaluja.

Ensisijaisesti opiskelijoita kannattaa ohjata auttamaan toinen toisiaan. Joissakin kouluissa on jo koulutettu opiskelijoista vertaistuutoreita digitaaliseen työskentelyyn. Myös askel kerrallaan eteneminen ja työkalujen käytön vaiheistaminen helpottaa. Koulukohtaisesti olisi hyvä, jos opettajat voisivat yhdessä laatia strategian. Esimerkiksi Kiltakoulut ammatillisella ovat tehneet tällaisen yhteisen strategian http://kiltapeda.blogspot.fi/p/some-v... He esimerkiksi ovat sopineet, että opiskelija käyttää Blogger-blogia oppimispäiväkirjana, jolloin samoja ohjeita voidaan kierrättää opettajalta toiselle ja opettajat voivat neuvoa toisiaan käyttöönotossa. Samoin edellisvuoden opiskelijat neuvovat uusia.

Hei taas!

Äskeisen anonyymin viestin kirjoitti Päivi
anonymous   (29.01.2015 13:33)
  Reply

Hei!

Ehdin viime kerralla mukaan vasta viime metreillä, joten ohi korvieni saattanut hurahtaa tieto siitä, mistä saisi nioden lukuisten sovellusten suomenkielisiä käyttöohjeita.

Parin tunnin ajan olen selvitellyt netissä, että mistä on kyse, mutta kompakteja ohjeita on vaikea löytää, muuten kun lontoon murteella. Se tulkitseminen vie paljon aikaa..

Suurimpaan osaan edellisessä luennossa mainituista työkaluista tarvitaan rekisteröityminen, miten voi muistaa kaikki mahdolliset käyttäjätunnukset yms.?

Kuinka paljon opettaja voi mielestänne käyttää omaa vapaa-aikaansa opiskelijoiden auttamiseen, kun heillä ilmenee ongelmia esim. digitaalisten kotitehtävien tekemisessä (ohjelma ei toimi halutulla tavalla)? Mikä olisi mielestänne paras kanava tähän?
anonymous   (29.01.2015 13:30)
  Reply
1
Likers
arongas

Maarit, tuossa suhteessa eri järjestelmät tosiaan eroavat toisistaan. Esimerkiksi tässä Purot-wikissä on lähtökohtana ollut sisällön ja kommentoinnin/keskustelun yhdistäminen. Digioppikirjat.fi on kehittänyt järjestelmää, jossa jokaiseen sisältöosioon syntyy automaattisesti keskustelualue ja keskustelua voi käydä myös kuvien kanssa (esim. jos kirjaa lukee kännykällä, luetun kohdan keskusteluun voi lähettää valokuvan kännykällä). Tabletkoulussa on tekstikeskustelun ohella vertaisarviointi ja siellä voi myös antaa tekijöille palautetta tähtien avulla. OnEdussa on keskustelufoorumi, jonka voi liittää ryhmäkohtaisesti sähköiseen oppikirjaan.

Vinkkinä Purot.netin keskustelun seuraamisesta: olen asentanut koneelleni FeedNotifier-sovelluksen ja se käy puolestani tunnin välein tarkistamassa, onko tänne tullut uusia keskusteluviestejä. Purot-wikistä voi syötteenää (RSS, feed) tilata muutokset (vaihtoehtoja on useita, minä tilasin koko wikin kaikki keskustelut). Saan pienen äänimerkin, kun on uusia viestejä. Kätevää.